Talvi loppui lyhyeen
Ihan hurjaa, helmikuun lopussa oli keli kun huhtikuun lopussa. Kovasti uhkailtiin takatalvella, mikä osoittautunee ehkäpä parin asteen pakkaseksi jopa keskellä päivää! Lumista ei ole hetkeen ollut tietoakaan ja aurinkokin on uhkaavasti jo paistellut pidemmän aikaa, ainakin kolme päivää.
Yritän edelleen olla talvimoodissa, koska talvi on kiva ja tahtoo talven. Tahtoo hiihtää, laskea, metsästää, pilkkiä ja mitä kaikkea nyt talvella voi tehdä. Olen kuitenkin jo pari kertaa yllättänyt itseni ajattelemasta kevättä ja kesää, tai pikemminkin kaikkea äksöniä mitä on luvassa. Ajatukset siis laukkaa vuodenaikojen mukaan koko ajan. Tähän saakka on viikonloppuja rytmittänyt sen mukaan mihin pääsisi milloinkin jahtiin. Mutta nyt uhkaavasti näyttää siltä, että lumien lähtemisen myötä enemmän on ajatuksissa pyörinyt mm. jäljestäminen. Kevät siis tulee, pakko se on kait myöntää.
Varma kevääntulon merkki on se, että alkaa pikkuhiljaa selailemaan koekalenteria ja suunnittelemaan menoja kevään ja kesän varalta. Buukattuna on jo VERI-koetoimitsijakoulutusta ja siihen liittyvää koetta. Parit tokokokeet on kalenterissa, valitettavasti vain toimitsijan roolissa (jostain syystä vähän polttelis mennä kokeisiin ihan osallistujanakin. Outoa). Kohta alkaa taas se armoton vesilintujen metsästys, pakastimesta nääs. Tähtäimessä olisi parit vesiriistakokeet Elviksen kanssa ja talven jäljiltä varmasti treenattavaa riittää. Vaikka tarkoitus on ettei viime kesän tapaan ihan noin paljon kokeissa vietetä aikaa, tulihan sitä kyseltyä vierailta mailta mejäkokeitakin. Näillä näkymin teemme vähän pidemmän koereissun ja suuntaamme Ruotsiin. Jännä nähdä mitä tuleman pitää ja mihin Cillan nenä taipuu.
Kevään kolkuttelun huomaa myös siitä, että ihmiset saa mitä hullumpia ideoita. Haastettiimpa minut eilen osallistumaan Red Bull 400 -tapahtumaan. Mitään en vielä luvannut, mutta voihan se olla ettei muille voi huonommaksi jäädä.. Tämän lisäksi töissä puuhataan taas osallistumista extremeruniin, josta olen jo kerran hengissä selvinnyt. Näitä ennen pitäisi kuitenkin vielä saada itsensä talvimoodiin sen verran, että käydään pohjoisessa viikon verran suksimassa tasamaalla että alamäkeä. Toivottavasti sieltä löytyy talvi mikä täältä on ollut hukassa.
Ja muihin aiheisiin. Kun tuota vapaa-aikaa on niin hirmuisesti, innostuttiin taas nenäilemisestä. Cilla ja Elvis on molemmat tehneet hajuerottelua vuosi takaperin, tällöin niille opetettiin kanttarellin hajua ja ilmaisua. Reenit kuitenkin vähän jäi, kun Cilla alkoi syödä kaikki löydetyt kanttarellit.. Tähän liittyen, siis ei sienien syöntiin vaan nenätyöskentelyyn liittyen, törmäsin uuteen lajiin nimeltä Nose Work. Tätä ei vielä ole Suomessa virallistettu, mutta varmaan tämäkin tulee jossain kohtaa viralliseksi kisalajiksi. Koska Cilla on ihan pätevä nenätyyppi, vihjaistiin naapurille asiasta ja nyt ollaan uudelleen hajuerottelukurssilla. Tällä hetkellä siis reenataan eucalyptuksen hajua ja sen etsintää ja ilmaisemista. Tavoitteena on startata joskus kisoissa, jos (ja kun) lajista tulee virallinen. Aika näyttää tämänkin! Lisätietoja Nose Workistä löytyy täältä.
Naapurista sen verran, että Niina ja Nex (hovawart), ja kohta vissiin myös sk kettari Bono tekevät työkseen töitä nenällään. Home-etsivistä saat lisää tietoa täältä. Tämän tärkeän työn lisäksi koko porukka vaikuttaa Wisenose -ryhmässä, joka tällä hetkellä tekee Kuopion yliopiston kanssa tutkimusta syövän haistamisesta. Mielenkiintoista! Ollaan siis kunnon spesialistin käsissä :)
Sen verran vielä mieli on talvessa, että viikonloppuna on tarkoitus vielä käydä pesiä tarkastamassa. Viime viikonloppuna vierailtiin Mäntsälässä ihanassa kevätsäässä kaivelemassa pari supia. Samalla reissulla, ainakin melkein, sain haulikon perän lyhennettyä ja nyt olisi aihio harjoitella linnustusta varten. Sitä odotellessa!
Ja niitä juoksuja odotellessa. Molemmat tytöt pihtaa siis edelleen.