Blogi

Laiska, tyhmä ja saamaton... Siitähän on tehty biisikin! Ja sellainen olo on tämän blogin ja sivujen kanssa, ei vaan saa aikaiseksi. On siis melkein vuosi vierähtänyt edellisestä blogikirjoituksesta. Selityksiä löytyy hiljaiselosta vaikka muille jakaa, mutta taidan vain tyytyä sanomaan että oho. Näitä nyt vain joskus sattuu. 

Ja niin vierähti reipas viikko lomailun merkeissä. Pakattiin auto (lattiasta kattoon) ja suunnattiin Sallaan etsimään kadonnutta talvea. Löytyi! Lunta oli riittävästi.

N. 70 kilometriä latuja koluttiin ja vielä enemmän mutkamäkeä alas. Säät suosi, naama sai väriä muutenkin kuin mustasta silmästä. Sattui pieni haaveri pertsaa hiihdellessä, että otin ja rymäytin nurin alamäessä. Naama ruvella ja silmä mustana. Onneksi ei pahemmin sattunut. cool

Nyt on paljon puhuttu siitä mihin kaikkeen koiran nenää voi käyttää. Virkaatekeviä koiria löytyy jo haistelemasta huumeita, rahaa, passeja, kadonneita ihmisiä, räjähteitä ja nyt uusimpana syöpää. Seuraava projekti koirien nenille on jo työn alla: Kyberturvallisuuskeskus kouluttaa kaksi haittaohjelmakoiraa. Lisätietoja voi lukea Viestintäviraston sivuilta löytyvästä uutisesta, joka löytyy täältä

Saattaa myös olla aprillipäivä, syö sillii!

Ihan hurjaa, helmikuun lopussa oli keli kun huhtikuun lopussa. Kovasti uhkailtiin takatalvella, mikä osoittautunee ehkäpä parin asteen pakkaseksi jopa keskellä päivää! Lumista ei ole hetkeen ollut tietoakaan ja aurinkokin on uhkaavasti jo paistellut pidemmän aikaa, ainakin kolme päivää. 

Viestittelin eilen Elena Kapustinan kanssa Elviksen viimeisimmän astutuksen tuloksista. Elena toimii kartturina parsontyttö Tip Top Teknalle, joka on niittänyt huimaa menestystä agilitymaailmassa ollen mm. yksilöiden ja joukkueen MM-kultamitalisti.
Käytiin siis Viron reissulla tuossa marraskuussa, ja matkan hedelmänä syntyi kolme tyttöä Saksaan 26.1.2015. Nyt tytöille on valittu kodit: yksi jää Viroon Elenan ystävälle ja minun tutulle, yksi matkustaa Sveitsiin ja yksi aina etelä-Espanjaan saakka! 

Nimittäin Huvittavan nettisivut. Työ ja tuska, ainakin tuska, on ollut näitä kirjoitellessa. Mutta ehkä tuolla kohta on riittävästi infoa sitä haluaville. 

Aikaisempi blogi on pitänyt hiljaiseloa vuosikaudet. Ehkä Turpiaisen aika on vaan oikeasti ohi. Aloitan, tai ainakin yritän aloittaa puhtaalta pöydältä. En pysty kaikkea tapahtunutta briiffaamaan mihinkään, joten jos tiivistäisi vain viimeisen vuoden.